Vähän lapsistakin

Ilman lapsia ei ole tulevaisuutta.  Tulevaisuuden laatu taas riippuu siitä, miten lapsista huolehditaan, ja millaiset eväät he saavat aikuisuuteen.  Kenellä on vastuu lasten hyvinvoinnista?  Yhteiskunnallako? Silläkin, mutta eniten kuitenkin lapsen vanhemmilla.

Kenellä on lapsen hoitovastuu?  Yhteiskunnallako?  Päiväkodilla?  Niilläkin, mutta kokonaisvastuun hoitovalinnoista kantavat vanhemmat.  He päättävät, mitkä asiat he elämässään priorisoivat.  Elämänlaatu voi toisella merkitä oikeutta tehdä uraa, toisella oikeutta hoitaa omaa lastaan.

Kenellä on lapsen kasvatusvastuu?  Yhteiskunnallako? Koululaitoksella?  Niilläkin, mutta eniten kuitenkin vanhemmilla.  Heidän oikeutenaan on ohjata lasta ja asettaa kohtuulliset rajat, joissa lapsi kokee turvallisuutta ja kasvaa vastuulliseksi niin suhteessa itseensä kuin muihinkin.

Keneen lapsi kiintyy?  Hoitajaansa.  Vanhemman ja lapsen suhteessa kiintyminen ja luottamuksen syntyminen on tärkeää.  Se luo lapsen elämään perusturvallisuuden ja elämänmallin, jossa kestävien ihmissuhteiden luominen sujuu luontevasti.

Lapsella on huomisen avaimet käsissään.  Lapsen avuttomuus ja hoidon tarve muuttuu nopeasti pärjäämiseksi ja tilanteiden hallinnaksi.  Vanhemman kaikkivoivuus ja päteminen taas puolestaan tarvitsevuudeksi.

Tämän hetken vanhemmat kantavat sylissään omaa tulevaisuuttaan.  Ja elämän kiertokulku jatkuu.